Blogi: Tätä mietin juuri nyt

Haavoittunut enkeli - symbolismin kuva

Torstai 13.4.2017 - Kirsti Pesari


Tie on kulkukelpoinen kyllä ja sitä on mentävä eteenpäin. Kaksi saapasparia, raskasta ja pölyistä, tallaa tietä.  Askel on hidas ja painava. Kulkijat ovat nuoria. Edelläkävijällä on musta kotikutoisesta kankaasta tehty puku ja  lierihattu. Hän ei vilkuile ympärilleen, kulkee vain jörösti. Jälkimmäisellä on pölyiset pitkävartiset rasvanahkasaappaat, ruskea pusakka ja mustavalkoraidallinen solmio. Nuori mies on pitempi kuin ensimmäinen. Tienlaidan takaa alkaa suomaisema, jonka halkoo tumma laskuoja. Taustalla on sumuinen siniharmaa järvi, tummemman harmaa vastaranta ja taivaanrahtunen, jonka harsuisten pilvien välistä auringon kalpea valo siivilöityy.

 Tietä laahaa rispaantunut valkea helma.  Paljaat jalat pistävät esiin helman alta. Lähes jalkoihin asti ulottuvista siivistä toinen on murtunut. Kädet pitävät tiukasti kiinni karkeatekoisista paareista.   Poikien taakka on musertava: haavoittunut enkeli. Enkelin otsalla on silmät peittävä side.

Katsooko kuva minua vai katsonko  minä kuvaa?  Paareja kantavan pojan katse on suora. Se on täynnä surua ja jotain selittämätöntä, paljon kokenutta. Se pakottaa katsojan mukaansa. On tapahtunut jotakin liian raskasta kannettavaksi. Se sanoo: Tämä  enkelinkantajan paikka on sinun paikkasi. Kuvitteletko, että et ole osallinen tapahtuneeseen. Se, mitä tapahtui, ei tapahtunut joskus vaan tapahtuu nyt, sinun maailmassasi.

 Haavoittuneen enkelin taiteilija rakentaa kuvakompositiota  ja istuttaa mallinsa ateljeehen rakennetuille telineille. Hän katsoo mittasuhteet, miettii niukan murrettujen sävyjen paletin, siniharmaan ja okran sävyt ja työskentelee.  Hänen mielensä askartelee omassa sisäisessä maailmassaan.   Onko hän paarien kantaja, joka keskustelee menneen kanssa.

Suo-ojan laidalla kasvaa yksinäinen pajupensas. Maassa on  valkeita kukkia, ja niitä on enkelin kädessä. Ehkäpä enkeli oli poimimassa vilun kukkia, joita yksinäisellä niukkaravinteisella suolla kasvaa.  Maalauksesta  syntyy  katsojan mielessä miehinen pietá-aihe,  jossa kuolleen Kristuksen tilalla voi nähdä enkelin ja äiti-Marian sijalla taakkaansa kantavat pojat. Viaton kärsii.  On pidettävä huolta.  Ehkä ensimmäinen poika on tullut  auttamaan  toista kantamaan  kärsivää enkeliä.  

Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli valmistui 1903. Taiteilijalla oli takanaan parantolavuosi ja  hiljainen  toipumisen aika.   Kun Tampereen tuomiokirkkoon tilattiin seinämaalaukset, Hugo Simberg valitsi epäröimättä yhdeksi aiheeksi toisinnon haavoittuneesta enkelistä. Se herätti osassa kirkkokansaa pahennusta, samoin kuin kattoon maalattu symbolinen käärme.

Avainsanat: Hugo Simberg, Haavoittunut enkeli, symbolismi, kuva-analyysi